IHANA EKENÄS

Kävimme keväisellä retkellä Tammisaaressa Rassen kanssa ja ihastumalla ihastuin tähän nättiin kesäkaupunkiin. =)))))

Jatkoa ANNIKAN kakskytluvun klassismiin...

1920-luvun klassismi vaikutti niin puu- kuin kivirakentamisessakin. Puurakennuksissa oli lähes yksinomaan pystyrimalaudoitusta, nurkat saattoivat olla toisinaan hyvinkin voimakkaasti korostettuja kuin myös sokkelilinja. Kaupungeissa väritys oli vaalea. Tehosteosat olivat valkeat.

Peruskeskiviikko koulussa, hullun tehokas, opettavainen ja hauska. ;))

Tehvänämme oli treenata perspistä piirtämällä valitsemaamme rakennusta suoraan kuvasta suurelle paperille. Alkuun päästiin ihan hyvin, mutta yhtäkkiä homma lähtikin sitten vähän lapasesta...

Eri epäviralliset taiteentekniikat tulivat käyttöön...

myös satunnaisista tanssiesityksistä saatiin nauttia..

Asta ja Vilmakin rupesivat loppuvaiheessa hajoilemaan tuotosten tuskaa...


...Onneksi jotain saatiin sentään aikaiseksi ! Keskeneräistä Sydneytä siinä á la Miri !

Antiikin roomaa, Heidin jalanjäljissä

Roomalaiset rakensivat paljon siltoja, vesijohtoja ja amfiteattereita. Myös viemäröintiin, teihin ja rakentamisen tekniikkaan yleensä kehittyi monia parannuksia. Roomalainen arkkitehtuuri oli etruskivaikutteista. Betonia valmistettiin kvartsipitoisesta kivituhkasta. Rakennuksiin, erityisesti kylpylöihin saatettiin asentaa kaksinkertaiset ikkunat lämmön karkaamisen estämiseksi.

Lasinpuhallus levisi imperiumiin Syyriasta. Leviäminen kesti noin sukupolven ajan.

Colosseum

ja vielä nippelitietoa...Julius Caesarin nimikirjoitus on kahden miljoonan dollarin arvoinen, mutta kukaan ei ole vielä löytänyt sitä.

1960 - luvun keittiössä !

1960-luvun keittiössä alkoi näkyä Suomen vaurastumisen merkkejä. Hyvinvointi parani myös kodeissa ja naisten työssäkäynti yleistyi aiemmasta edelleen. Silti oli kunnia-asia hoitaa emännän roolia keittiössä mallikelpoisesti.
Muovi oli uusi ja monikäyttöinen materiaali, joka alki vaikuttamaan esineiden väreihin ja muotoihin. Rohkeilla väreillä tuotiinkin 60-luvulla paljon pirteyttä koteihin ja niiden keittiöihin! Design-astiat alkoivat tulla enemmän esille ja niitä suunniteltiinkin tiheämmällä tahdilla. Haluttiin huomiota näyttävillä esineillä ja tarjoiluastioilla ruokapöytien kattauksiin.

Keittiö suunnittelussa otettiin paremmin huomioon myös kodinkoneiden tehokkuus ja työskentelyn ergonomia. Kun keittiö koneellistui, tulivat myös synteettiset puhdistusaineet, jotka lopulta syrjäyttivät saippuan lähes Koneista yksi suurin juttu oli pakastimen tulo koteihin, sillä se helpotti ruokien tekoa talvisin, sekä auttoi säilömään esim. marjoja&kasviksia paremmin ympäri vuoden. Myös sähköhella, sekä mikroaaltouunin edeltäjä, grilli, olivat uusinta uutta hienoutta.

Ruoka-uutuuksia olivat paprika, pakastekala, kirjolohi, maitorahka, broileri ja jogurtti. Suosituimpiin ruokiin taas kuuluivat 60-luvulla makkara, jauheliha ja makaroni. Leipominen oli hyvin yleistä ja suosittua kotona. Keittiön pintamateriaaleina usein käytettiin lattialla muovimattoa,kaapistot olivat rautalankavetimillä varustettua kokopuuta ja pöytäpinnat IKI-levyä.

Antti Nurmesniemen Wärtsilälle 1957 suunnittelema emalipannu, joka toteutti suosikkiteemaaa "liedeltä pöytään".

Hauska lounashetki Toisessa Keksissä !

Salonkatu

Jugend

Jugend tai toiselta nimeltään art nouveau eli "uusi taide"on taiteen tyylisuuntaus, joka vallitsi Euroopassa 1880-luvulta ensimmäisen maailmansodan alkuun. Tyylille ominaista ovat epäsymmetrisyys ja aaltoileva muotokieli sekä luonnonläheisyys. Erilaiset geometriset kuviot, kuten spiraali, hyperbeli ja paraabeli olivat suosittuja. Luonnonläheisyys ilmeni kasvimaisten muotojen käytössä.Tyylin tarkoituksena oli luoda uusi tyyli, joka näkyi jokapäiväisten käyttöesineiden muotoilussa. Jokapäiväisyys näkyi myös sisustussuunnittelussa ja arkkitehtuurissa.Art Nouveau oli vastalause vallitsevalle tyylikertailulle, ja sillä pyrittiin taiteen ja käsityön tasavertaistamiseen ja yhdistämiseen. Jugendtyyli vaikutti Suomessa erityisesti arkkitehtuurissa vuosina 1895–1915. Silloin suunniteltiin Helsingin keskustaan lukuisia jugendtyylisiä rakennuksia, kuten Eliel Saarisen piirtämä Helsingin rautatieasema. Suomalainen jugend yhdisteli kansallisromanttisia piirteitä kansainväliseen tyylisuuntaukseen. Suuntauksen merkittävä keskus Suomessa oli Tampere.

Eliel Saarisen suunnittelema Helsingin rautatieasema edustaa jugend-tyyliä Suomessa. Julkisivun paraabelimaiset muodot edustavat jugendia.

Riian jugendrakennus. Tyypillinen rytmikkäästi aaltoileva muotokieli ja kasvimaisia muotoja.




Jugendin muotokieli näkyi myös arkipäivän käyttöesineissä.